Aina sinut nähdessäni
herään kuin unesta.
Muille niin tavalliset kasvosi
minun silmiini ne ihanimmat.
Miksi rakastankaan sinua niin?
Ethän ollut se unelmieni prinssi
et edes viimeinen hätävara.
Tulit silti ja veit jalat altani
hymylläsi, olemalla sinä.
Miksi rakastankaan sinua niin?
Koska olet juuri siinä
ihan vain minua varten.
Runotorstain Miksi?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Tuntuisi luontevalta jatkaa:
Ja minä sinua.
Joo tai molemmat toisillemme tai jotain.
Assisilaisen rukouksessa sanotaa, että on parempi rakastaa kuin saada rakkautta, ja muutenkin tässä vnhetessa yhä enempi ajattelen, mitä voin antaa toiselle. En sitä, mitä voin saada. Ei se ketään autuaaksi tee, se saaminen. Mutta rakastaessa tulee itselle hyvä olo.
Aivan niin... =)
Lähetä kommentti